Suomen otsoniterapia vastaa tuotteidensa laadusta. Otsonoitujen öljyjen terapeuttiset ominaisuudet riippuvat paljon öljyn vahvuudesta. Tyypillisesti otsonoidut tuotteet vaikuttavat neljällä tunnetulla mekanismilla, jotka ovat:
- Antimikrobiset ominaisuudet. Öljyt tappavat tai inaktivoivat bakteerit, sienet, virukset ja monet muut taudinaiheuttajat tehokkaasti.
- Kasvutekijöiden ja muiden säätelijäproteiinien tuotannon lisääminen. Ne edesauttavat uuden terveen kudoksen muodostumista.
- Antioksidanttijärjestelmän tehostuminen. Lisääntyneet antioksidantit tehostavat vastustuskykyä mm. UV-säteilyä ja kemikaaleja vastaan ja hidastavat ihon vanhenemista.
- Näiden lisäksi on oletettavaa, että öljyt vaikuttavat myös ihon hapensaantiin joko vapauttamalla happea ja/tai tehostamalla paikallista verenkiertoa.
Öljyjen vahvuus vaikuttaa huomattavasti niiden terapeuttisiin ominaisuuksiin. Päinvastoin kuin monet luulevat, kaikkein vahvin öljy ei tavallisesti ole terapeuttisesti tehokkain. Öljyjen antimikrobiset ominaisuudet ovat kyllä sitä suuremmat mitä enemmän niitä on otsonoitu. Pitkäaikainen otsonointi synnyttää öljyyn kuitenkin muita yhdisteitä, kuten karboksyylihappoja ja aldehydejä. juuri ne aiheuttavat öljyn epämiellyttävän hajun. Happamuus ja tietyt yhdisteet saattavat myös ärsyttää hyvin herkkää ihoa. Sitä harvoin, mutta silloin kun sitä tapahtuu, on aina käytetty juuri supervahvaa tuotetta. Supervahva onkin ihanteellisin sellaisiin kohteisiin, joissa on sitkeä infektio mutta jossa iho ei kuitenkaan ole pahasti rikkoutunut. Tällaisia kohteita ovat mm. jalkasieni ja kynsisieni. Myös esimerkiksi syyliin voi kokeilla kaikkein vahvinta öljyä. Sen sijaan limakalvoille ja pahasti rikkoutuneelle iholle kannattaa käyttää laimeampia tuotteita.
Supervahva öljy ei myöskään tehosta kasvutekijöiden tuotantoa laimeampien öljyjen tavoin. Esimerkiksi Sienan yliopistossa vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa hiirien haavat paranivat parhaiten öljyllä, joka vastaa Suomen otsoniterapian normaalia öljyä. Supervahva oli huonompaa, mutta laimeammallakaan ei päästy yhtä nopeisiin tuloksiin. Normaali öljy tehosti kaikkein parhaiten tiettyjen kasvutekijöiden ja säätelijäproteiinien tuotantoa, joiden ansiosta uusien verisuonienkin muodostus nopeutui. Normaaliöljy vastaa vahvuudeltaan myös kuubalaista Oleozon-kauppanimellä tunnettua otsonoitua auringonkukkaöljyä. Oleozon on kaikkein tutkituin otsonoitu öljy ja sitä on menestyksellisesti käytetty niin jalka- kuin kynsisieneen, haavoihin, palovammoihin, märkärupeen huulien ja suun tulehduksiin, sukuelinten infektioihin yms. oireisiin. Sivuvaikutukset ovat olleet hyvin harvinaisia. Jos siis olet epävarma, mikä öljy olisi juuri sinulle sopiva, normaaliöljy on aina hyvä vaihtoehto. Se ei aina ole paras, mutta lähes poikkeuksetta hyvä valinta.
Kolmas vaikutusmekanismi, eli antioksidanttijärjestelmän tehostaminen, ei myöskään vaadi vahvaa tuotetta. Esimerkiksi kosmeettinen voiden, joka sisälsi vain 10% otsonoitua kaakaovoita, havaittiin erittäin tehokkaaksi muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa. Samanlaisia tuloksia ovat kuubalaiset saaneet Oleozonin kanssa, joka siis vastaa normaaliöljyä.
Supervahvalla ja vahvalla öljyllä on käyttökohteita, joihin ne ovat parhaita. Normaalivahvuus ei juuri koskaan ole huono vaihtoehto. Muutaman kerran on tullut palautetta, jossa on pyydetty tekemään vielä laimeampaa öljyä lähinnä sukuelinten herkkien limakalvojen hoitoon. Niinpä äskettäin toimme markkinoille myös miedomman vaihtoehdon, mutta useimmille myös normaalivahvuus sopii oikein hyvin.
Miten kuluttaja voi tietää saavansa sopivaa vahvuutta? Otsonoiduilla öljyillä ei ole vielä monia valmistajia, mutta vähäistenkin valmistajien joukossa on monenlaisia tuotteita. Suomen otsoniterapia ei ota kantaa muiden tuotteisiin, vaan vastaa vain omien tuotteidensa laadusta. Useimmiten öljyjen vahvuus ilmoitetaan niin sanottuna peroksidilukuna tai peroksidi-indeksinä. Se kuvaa öljyssä olevan vapautuvan hapen määrää. Peroksidi-indeksin määrittämiseen on olemassa eri menetelmiä. Menetelmien ongelmana on usein se, että ne on suunniteltu esimerkiksi härskiintyneiden tai muilla tavalla hapettuneiden öljyjen ja rasvojen mittaamiseen. Tällöin hapettumisen on aiheuttanut ilmassa oleva. Reaktiot ilman hapen kanssa ovat kuitenkin vähäisiä verrattuna vahvaan otsonointiin. Härskiintyneenkään öljyn peroksidiluku ei ole lähelläkään edes miedosti otsonoituja öljyjä vahvoista puhumattakaan.
Tyypillisin peroksidi-indeksin määrittelymenetelmä perustuu niin sanottuun jodometriseen titraukseen. Tässä menetelmässä öljy reagoi tietyn reagenssin kanssa ja reagoituneen aineen määrä määritellään lisäämällä toista ainetta kunnes väri muuttuu. Edes miedosti otsonoitu öljy ei kuitenkaan ehdi reagoida täysin käytettyjen reagenssien kanssa, vaan lopputulos riippuu hyvin pitkälti käytetyistä reaktioajoista. Otsonoituja öljyjä analysoitaessa ei välttämättä riitä useidenkaan tuntien aika, kun taas tavallisen härskiintynen öljyn kohdalla voi yksi minuuttikin olla riittävästi. Otsonoituna öljyjä analysoidaan silti usein samalla tavalla kuin muitakin rasvoja British Pharmacopoeian oppien mukaisesti. Tällöin mittaustulos ei kuitenkaan ole luotettava, sillä jo pelkästään se seikka, miten nopeasti kemisti tai laborantti analyysin suorittaa, vaikuttaa lopputulokseen paljon.
Toki peroksidi-indeksin määrittämiseen on muitakin menetelmiä, mutta käyttökelpoisin niistä vaatii spektroskopisia laitteita ja enemmän kemistin taitoja. Siksi analyysit tehdään useimmiten epäluotettavin menetelmin. Pelkkä peroksidi-indeksi ei riitä varmistamaan tuotteen laatua, vaan myös laitteisto on tunnettava huolella. Suomen otsoniterapialla on laitteet käytettyjen otsonimäärien mittaamiseen. Laitteiden virtausnopeudet ja niiden tuottamat pitoisuudet ovat hyvin tunnettua. Kun laitteet vielä mitataan säännöllisesti ja lopputuotteet analysoidaan luotettavilla ja toistettavissa olevilla menetelmillä, voi ostaja olla varma, että hän saa hyvää ja tasalaatuista tuotetta.
On huomioitava, että tuotteen viskositeetti (jäykkyys) antaa korkeintaan suuntaa otsonoidun oliiviöljyn vahvuudesta. Miedommin otsonoidut oliiviöljyt ovat juoksevia ainakin huoneenlämmössä, kun taas vahvat ja supervahvat tuotteet kiinteitä. Kiinteytymiseen vaikuttaa silti paljon myös öljyn rasvahappokoostumus. Esimerkiksi puhtaassa otsonoimattomassa oliiviöljyssäkin saattaa joskus olla seassa kiinteää ainesta, mikä viittaa suurempaan tyydyttyneiden rasvahappojen osuuteen. Tällaista öljyä otsonoitaessa se kiinteytyy tavallista nopeammin ja niinpä normaalivahvuinenkin öljy saattaa olla kiinteää huoneenlämmössä. Kiinteytyminen ei siis riipu yksinomaan otsonin määrästä, vaan myös käytetyn öljyn lajike ja sato vaikuttavat siihen. Vaikka eri ostokerroilla ostetut öljyt saattavat vaikuttaa hieman erilaisilta, voit olla huoletta. Ne ovat niin tasalaatuisia kuin tällaiset luonnonvalmisteista tehdyt tuotteet vain voivat olla. Seesami- ja auringonkukkaöljyn kohdalla erot ovat tuskin havaittavia, sillä ne ovat aina juoksevia. Kaakaovoi taas on aina kiinteää ja otsonoituna erittäin kiinteää. Siksi se ei sovellu sellaisenaan käytettäväksi, mutta miellyttävän tuoksuisena se on ihanteellinen komponentti otsonoituihin voiteisiin.
Entä minkä kasvin öljyä kulloinkin tulee valita. Normaaliöljyä kun on tehty niin oliivi-, seesami- kuin auringonkukkaöljystäkin. Näillä öljyillä on pieniä eroja, mutta käytännön kannalta ei ole suurtakaan merkitystä, mitä valitsee. Tuoreessa Sienan yliopiston tutkimuksessa normaalivahvuinen seesamiöljy oli eläinkokeessa hieman tehokkaampaa kuin yhtä vahvasti otsonoitu oliiviöljy. Tämän tehon uskottiin johtuvan suuremmasta linoleiinihappomäärästä, jota auringonkukkaöljyssä on vieläkin enemmän. Siksi otsonoitu auringonkukkaöljy saattaa olla vielä aavistuksen parempaa, mutta erot ovat joka tapauksessa hyvin pieniä. Oliiviöljyn etuna on parempi säilyvyys. Vahvasti otsonoituna auringonkukka- ja seesamiöljy muuttuvat tahmeiksi ja siksi niiden käyttö on epämukavaa. Tämän vuoksi vahvimpia öljyjä tehdäänkin vain oliiviöljystä. Hajultaan seesamiöljy lienee näistä kolmesta miellyttävin ja oliiviöljy epämiellyttävin. Auringonkukka- ja oliiviöljy ovat taas parhaiten tutkittuja, joskin seesamiöljy on koostumukseltaan niin lähellä auringonkukkaöljyä, että senkin teho on samoissa tutkimuksissa osoitettu. Öljyjen valita on siis pitkälti maku- tai hajuasia. Suosittelemme varauksetta kaikkia vaihtoehtoja.